Vamppyyripäiväkirjat, The Vampire diaries TVD
Ensimmäisenä voisin mainita Vamppyyripäiväkirjat. Olin joskus vuonna nakki ja muusi Tarulla ja hän teki mulle TVD:stä pakkomielteen. Aina siellä ollessani halusin katsoa kyseistä sarjaa. Sain Tarulta rippilahjaksi ensimmäisen tuotantokauden, ja nyt olen ostanut toisen tuotantokauden. Silti olen katsonut kyseistä sarjaa viidenteen tuotantokauteen asti. (Ilman tekstejä, muutama vuosi sitten joten osa jäi kyllä täysin ymmärtämättä) Nyt en ole ehtinyt/jaksanut seurata Jenkeissä alkanutta kutostuotantokautta, mutta varmasti katson senkin viimeistään joululomalla. Mitään juonijuttuja tai mistä nää sarjat kertoo en ala selittelemään, se veisi multa ikuisuuden..
Under the dome, UTD
Seuraava maininnan arvoinen sarja tulee tässä. Muistan kun viimevuonna alkoi ihan kamalasti kaikkia sarjoja ja me Millan kanssa päätettiin alkaa katsomaan UTD:tä. Enää se ei ole mun lempparit- listani kärkipäässä, mutta joka keskiviikko avaan silti telkkarin yhdeksältä. Mä olen tasan yhden kerran unohtanut katsoa jakson, ja silloinkin kauheessa morkkiksessa se oli pakko katsoa heti seuraavana päivänä.
Valehtelevat viettelijät, Pretty little liars, PLL
Nyt eniten seurattu ja ehkä listani kärkipäässä oleva sarja, Pretty little liars. Meikä viilettää jo vitoskaudessa ja aloin katsomaan sarjaa ihan loppukesästä. Yhdessä välissä kaikki höpötti tästä sarjasta ja mä vannoin etten ikinä, en IKINÄ, katsois tätä. Vaan kuinkas kävikään. Tää nimi on todella huijaava. Mulla oli kuva teinitytöistä joiden elämä on täydellistä prinsessaelämää muutaman pikku valheen kera, vaan eipä se sitä ollutkaan. Kesällä kyllästyin siihen kun kaverit puhu tästä koko ajan ja päätin katsoa muutaman jakson. Nyt se olen mä joka tästä puhuu kokoajan eikä muut varmaan jaksa enää kuunnella. Plus oon jo reilusti niitä edellä, ne hengailee ehkä siellä tokassa, kolmannessa tuotantokaudessa ja mä olen muutamassa kuukaudessa katsonut jo melkein viisi. Hehe. SIIS VOIKO KOUKUTTAVAMPAA SARJAA OLLA?!
+ iki-ihanat Frendit ja nyt myös toinen valmiiksi naurettu sarja, How I Met Your Mother. Ps. muistaako kukaan sarjaa Ruma Betty? Mä muistan katsoneeni pienenä tyttönä sitä äidin kanssa joka maanantai ja se oli meidän lempisarja! Näkisköhän sitä vielä jostain?
Mä haluun nyt vielä avautua teille asiasta, joka hieman häiritsee mua. Tämä kyseinen asia siis liittyy minuun, mutta tavaksi sitä tuskin voi kutsua. Mussa on kuitenkin tälläinen 'vika'. Aina jos katson jotakin sarjaa, elokuvaa, luen kirjaa tms. mä eläydyn ihan täysillä. Jos ympärillä ei ole hälinää, mä oon just siellä metsässä kun se pelottava juttu löydetään tai just siellä huoneessa kun päähenkilö lukitaan sinne. Mä eläydyn useisiin henkilöihin tarinan aikana, ja ajattelen kuin he. Tai pikemminkin tunnen kuin he. Mainoskatkojen alkaessa tai ohjelman loputtua mä kuin herään jostain transsista. Huomaan että mun kädet on hikoilleet, oon ihan jännittynyt, itken ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Tähänhän olisi helppo hoitokeino: lopetan sarjojen katsomisen. Ja elokuvien. Ja kirjojen lukemisen. Tai sitten en. Tää ei sinänsä haittaa mun elämää mitenkään. On vaan tosi pelottavaa huomata, että vaikka oon kokoajan istunut tässä ruudun takana niin oonkin välillä elänyt toista elämää (jos näin nyt voin sanoa) tuolla jossain Rosewoodissa (PLL), Chester's Millissä (UTD) tai Mystic Fallsissa (TVD) ja mitä näitä nyt on. Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia näin vahvasta tarinaan eläytymisestä?
Tulipas pitkä postaus, kerrankin. Nyt menen iltapalalle ja sitten hyppään ihanaan uuteen ja leveään sänkyyni unille, hiphei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti