Mä seison jättimäisen ihmislauman keskellä. Mun kaikki aistit on herkkinä ja mä kiljun muiden mukana. Mä liikun muiden onnen tahdissa. Tää koko ihmismassa on onnellinen just nyt. Se onni tiivistyy yhdeksi ja on käsin kosketettavissa.
Mä hymyilen katolle sun tuhistessa unisena vieressä. Mä hymyilen tähdille sun kainalossa. Mä hymyilen tulevalle syksylle ja odotan värikkäiden lehtien peittävän maan.
Mä en oikein enää kotona tunne olevani kotona. Mun koti on nyt maailma ja mä olen maailman lapsi. Mulla on pakottava tarve päästä maailmaan ja tuntea sen vapaus iholla. Antaa sen vallata mut ja johdattaa sen ääriin. Mä yritän hillitä itseni, mutten pysy kahleissa enää pitkään. Tahdon olla vapaa.
Musta ihmisten pitäisi osata elää enemmän hetkessä.
Muutama kuva blockfesteiltä ja mun tylsästä elämästä. Ei oo tullu oikein kuvailtua, eikä asiaa kamalasti oo.. Käykää TÄÄLLÄ vielä kysymässä kysymyspostausta varten!
teetkö postauksen susta ja sun poikaystävästä ? :)
VastaaPoista